maanantai 7. marraskuuta 2016

Suomalaisia ruusunjalostajia; Peter Joy ja Pirjo Rautio

Olen blogissani esitellyt monta ulkomaalaista ruusujenkasvattajaa, mutta nyt tartun suomalaisiin.

Puutarhassani on neljä erityistä ruusua, joiden synnyssä, kehityksessä ja kasvussa on Peter Joylla näppinsä mukana. Ensimmäinen oli Tove Jansson, toinen Ilo, josta tässä enemmän ja sitten Sointu ja Sävel. Samaan ryhmään voisi lisätä vielä Lumonkin, mutta itse en ole tätä vähän arempaa ruusu vielä hankkinut. Nämä, kuten moni muukin ruusu, ovat syntyneet yhteistoiminnassa Pirkko Kahilan ja Matti Kangaspunnan kanssa.

Tämä kaikki juontuu siitä, että Helsingin yliopisto otti tarkempaan syyniin koristekasvien kenttätutkimuksen 1980-luvulla, mukaan luettuna ruusut. Tämä tutkimus sai nimekseen Keskas eli Kestävät kasvit. Tiedot täältä. Kuvassa Peter Joy Vihdin Kalevalaisten Naisten sivustolta vuonna 2002, jolloin kuvassa oleva ruusu Tarha Halonen valittiin vuoden nimikkoruusuksi.



Tähän tulivat mukaan edellä mainitut henkilöt. Kun taas 1989 perustetussa Suomen Ruususeurassa myös innostuttiin vanhoista, kestävistä ruusuista, oli tämä hyvää jatkoa tutkimukselle. Tietoa jaettiin seuran perustaman Ruusunlehden kautta. Huomattiin, että monet Suomen vanhat ruusut löivät laudalta kestävyydeltään useat kaupalliset jalostetut ruusut.

Kaiken tämän jatkoksi innostuttiin jalostamaan uusia ruusuja juuri Suomen olosuhteisiin sopiviksi. Tähän antoi puitteet Helsingin yliopisto, josta Joy, Kahila ja Kangaspunta saivat Keskaksen jälkeen jatkotoimia. Jalostettuja ruusuja testattiin eri puolilla Suomea. Nyt 25 vuoden työn tuloksena näitä ruusuja, joista edellä kerroin, on saatavilla useilla taimistoilla.

Kuten Tove Jansson ja Ilo, myös Sointu ja Sävel ovat jollakin lailla lamoavia ruusuja, eli oksat kaartuvat laajalle alueelle, joten olen tukenut pajupunoksilla näitä kaikkia, Tovella on tukena aita.
Viime kesänä parin vuoden vanha Sointu pursusi runsaasti noilla kukkatertuillaan. Ainoa harmi on runsaat sateet, jotka tärvelsivät kukintaa, myös Sävelellä. Nämä molemmat ovat myöhäisempiä kukkijoita kuin Tove ja Ilo ja jatkaisisivat kukintaa pitkälle syksyyn jos mahdollista.


 Soinnun kukka, kuva ylhäällä, on punaisempaa kuin Sävelen, kuva alhaalla, jonka olen istuttanut vuotta myöhemmin. Molemmat taimet löytyvät taimiston rugosa-luettelosta. Soinnun esivanhemmat ovat rugosaruusu 'Snow pavement' ja polyantharuusun siemen. Sävelellä samoin rugosaryhmä ja ruusu nimeltä 'Angel Rose'. Sointu ja Sävel mainitaan suloisesti sisarruusuiksi.


Pirjo Rautio tuli minulle tutuksi, kun kiersin ruusuista puutarhamatkaani E-Suomessa. Soitin hänelle vähäisellä jännityksellä saada lupaa vierailla. Hänellä oli kiireitä, mutta otti minut kuitenkin vastaan ,ja sain tovin kierrellä hänen opastuksellaan hänen runsaassa ruusutarhaassaan puolipökertyneenä. Olin otettu. Pidän häntä 'ruusujen äitinä' ja monen ihanan ruusun synnyttäjänä Suomessa. Tässä vierailusivuni aiheesta. Hän on julkaissut kauniin kirjan Suomen ruusut, jonka sain lahjaksi siskoltani ensimmäisenä ruusutarhavuotenani. 

Viime vuosina on tullut runsain mitoin markkinoille Pirjo Raution jalostamia ruusuja. Itse olen istuttanut näitä vasta viime vuonna, joten minulla ei ole vielä edes kuvia niistä, ainoastaan Posliinikaunotaresta, jonka jo keväällä kukkivana istutin. Muita lajeja istutin vasta nyt syksyllä: Marsipan, Hienohelma ja Heinrich Ilmari, joiden toivon viihtyvät pihassani. Pitkällä jonotuslistalla on myös Ihmeruusu nimeltä Marveille. Toivottavasti jo ensi vuonna sen pihaani saan. 

Posliinikaunotar kuuluu tarhapimpinellaruusuihin ja on herkän yksikertainen ja valkoinen. Sen vanhemmat ovat 'Poppius' eli Suviruusu ja Linnanmäen kaunotar. Siksipä olenkin istuttanut sen lähelle vanhempiaan samaan ryhmään.


Näistä muista lajeista kerron enemmän ensi kesänä, kun näen miten ne selviytyvät ja viihtyvät luonani. Toivon myös kukintaa, sillä kertoa ruususta ilman kuvaa, on kuin puhua persoonasta, jota ei ole koskaan nähnyt.





1 kommentti:

  1. Kiitoksia tästä postauksesta, Leila! Mulla vapautui yksi pensasruusuille sopeva paikka, kun siirsin maa-artisokkapenkin muualle. Ajattelin siihen pensasruusuja ja talvi on aikaa tehdä tiukkaa valintaa mitä niistä. Tove Jansson sinne kuitenkin tulee, sitä olen useamman vuoden katsellut "sillä silmällä".

    VastaaPoista